Entistä ärhäkämpänä edellisestä tein ekskursion
Hyvinkäälle, tuohon maafisujen luvattuun pääkaupunkiin. Ajattelin
vieväni paikallisilta alkoholisteilta viimeisetkin sorbusrahat ja
käyttää ne huomattavasti jalommin eli jaloviinaan sekä naissukupuoleen
liittyviin turnauksien buy-in maksuihin.
Olin äärimmäisen iloinen jo nähdessäni, että joku asialle omistautunut
kunniaraggari oli vaihtanut kaupungin uudeksi logoksi – Hyvinkää, kuin
all-in 2-7 offsuittarilla Doyle Brunsonia vastaan. Ei kovin sisäpiirin
juttu. Ehkä kolme koko kaupungista tajuaisi näin älykkään lausahduksen,
ja lopuille selitettäisiin siihen liittyvää viisautta useita
vuosikymmeniä paikallisissa kuppiloissa uudelleen ja uudelleen
muodostaen satoja vuosia kestävän teletappien extrajakson.
Houkuttelin paikallisia pokerinpelaajia tuomaan rahojani minulle
pikkuleipien ja lasolin kera. Lopulta siinä olikin kuutisenkymmentä
haisevaa örkkiä yhdessä kasassa. Sain lopulta kaikki paitsi kolme
tiputettua ovelalla pelilläni ja täydellisellä vastustajan lukemisella.
Olinhan porukasta sentään ainoa, joka osasi lukea.
Finaalipöytään tuli kanssani Anaali-Ari (Dahl Kanal),
KohtalonpotkimaVille (Fate_v) ja Ögel rasvakoura. Siis se pahamaineinen
ÖGel jonka kosketuksen jälkeen chippisi haisevat mustekalalta ikuisesti
ja niiden päälle kehittynyt rasvakerros lopulta evoloituu kolmipäisiksi
hyvinkääläisiksi mutanttilapsiksi. Meni siihen asti pirun hyvin kunnes
oli pakko käydä vessassa. Minullahan oli silloin 10 765 chippiä.
Saapuessani 43 sekunnin jälkeen takaisin minulla oli jostain syystä
jäljellä enää 1085 chippiä. Tämähän on siitä kiinnostava tilanne, että
Ögel väitti kuullensa seitsemän peräkkäistä allarihuutoa paikaltani ja
oli onnistuneesti maksanut ne kaikki. Muut olivat niin sekaisin
etteivät väittäneet vastaan.
Sain seuraavaan jakoon itse luodit, naulat, anjalan arjalaiset,
apinoiden alkumetsän, aku ankat, aa- liikkeen, jos ymmärrätte vihjeen?
Päätin ovelasti lähteä mukaan pelkällä maksulla ja sehän oli tietysti
äärimmäisen ovela veto. Flopin iskeytyessä pöytään 5, 6 ja rouva olin
kohtuullisen vahvoilla ja sen kunniaksi kuulinkin itseni mongertavan
200 Arin chipin nostoon allarihuutoa joka luultavasti kuitattaisiin
bluffina. Kuten kävikin. Ja kaksi pelaajaa lähti mukaan. Ari ja Ögel.
Turnilla pöytään iskeytyi yksi ässä lisää ja olin jo juhlimassa
voittoani. Riveriä odotellessa leijuin jo sfääreissä katsoessani
surullista 4& 7 unsuittarikättä jolla Ögel oli lähtenyt mukaan.
Riveriin iskeytyi kolmonen ja tuotti Ögelille elämänsä onnekkaimman
suoran.
Ögel otti visvaiseen käteensä koko kasan ja alkoi kurlaamaan jotain
hämärää balladia. Se oli epäilemättä Hymni Hyvinkääläisyydellä (san. ja
sovitus Jufo III ja Ögel). Sinä iltana hoin Sklanskyn mantraa
aamukolmeen. ”Aina kun pakottaa vastustajan pelaamaan huonoimmilla
kertoimilla voittaa pitkällä juoksulla”. Uudelleen ja uudelleen.
Perhanan teletapit ja hyvinkääläiset.
sunnuntai, 29. heinäkuu 2007
Kommentit